MIKSI BOKASHI? Adam Footer: Bokashi composting - scraps to soil in weeks

Referaatti ja hajatelmia Footerin kirjan 1.luvusta 'Miksi bokashi?'

Olen noussut jälleen kerran puuhun muu kuin asiatietous edellä. Kuten aiemmista käytännön kautta aihetta lähestyneistä postauksista voi lukea. Ja puhun siis jälleen bokashikompostoinnista. Tilasin oikein kirjan aiheesta ja luen nyt Adam Footerin kirjaa Bokashi composting - scraps to soil in weeks. Ja tässä alkaa pikkuhiljaa moni asia saada ns. teoriapuolen vahvistusta. Käytännössähän olen jo todennut homman toimivaksi.

Kirja on kirjoitettu melko helpolla englannilla, vaikka sanakirjaa joudunkin jatkuvasti käyttämään... Eipä ole kasvatuksen ja kompostoinnin terminologia ihan saamaa...  Ajattelin tässä referoida Footerin kirjasta ensimmäisen luvun, koska se oli minusta erinomaisen kiinnostava ja selkeä - ja koska niin tehdäkseni minun täytyy lukea juttu toistamiseen ja ymmärtää loputkin...

Googlen kamerakääntäjä
ei ihan kokonaan hoitanut hommaa...
piti ajatella itsekkin.

Mutta, en siis ole minkään alan asiantuntija, joten, jos (ja kun!) jotain olen käsittänyt väärin ja termit menneet sekaisin, niin kauhian pal anteeksi jo etukäteen. Kirjan voi muuten tilata Adlibriksestä ja lukea itse.

Miksi Bokashi?

Mutta ensin: mikä on bokashi?

Näin Footer tiivistää: Bokashi-kompostointi on yksinkertaisesti mikro-orgasmien käyttöä orgaanisen aineksen fermentointiin happamassa ympäristössä, niin että se voi sen jälkeen nopeasti sulautua maaperän eliöstöön. Oikeastaa bokashi ei ole kompostointia vaan fermentointia hapettomassa (anaerobisessa) ja suljetussa systeemissa. Ja tämä antaa monia etuja suhteessa perinteiseen (aerobiseen) kompostointiin (jolla toki silläkin on oma paikkansa maailmassa).

1. Voit kompostoida kakki ruokajätteesi, mukaanlukien lihan, maitotuotteet, juuston ja leivän.
2. Ei tarvitse huolehtia hiilen ja typen tasapainosta kompostissa.
3. Ei hyönteis- eikä jyrsijähuolia
4. Ei mädäntynyttä hajua
5. Ei tuota merkittävää määrää kasvihuonekaasuja
6. Ravintoaineita ei menetetä 
7. Lopputuote on täynnä hyödyllisiä mikro-orgasmeja
8. Bokashi-kompostointia voi tehdä missä mittakaavassa tahansa
9. Orgaanista jätettä (kompostia) ei tarvitse kääntää säännöllisesti
10. Bokashikompostointi on paljon nopeampaa kuin tavallinen kompostointi

Bokashi-kompostoinnissa saatetaan yhteen biojäte ja hyödyllinen mikrobikanta, jotta fermentoituminen voi käynnistyä. Sen voi tehdä käyttämällä joko (1) kuivaa ainetta, kuten mikrobikannalla ympättyä*(?) hiililähdettä - esim. leseitä (= bokashirouhe) tai (2) nestemäistä ainetta, kuten mikrobikannan sisältävää suihketta (Aktivoitu EM (EM-A)). Mikrobit alkavat kuluttaa orgaanisen aineksen (biojätteen) sokereita ja fermentoitumisprosessi alkaa. Kahden viikon hapettoman fermentoitumisen jälkeen massan voi sekoittaa puutarhamultaan (jossa se toisessa kahdessa viikossa maatuu mullaksi).

Prosessin yksinkertaisuus tekee keittiön biojätteen kierrätyksestä helppoa, ja se on yksi syy, miksi bokashi kannattaisi otta omaan 'ekotyökalupakkiin' mukaan.

Loppuosassa lukua Footer perustelee väitteitään syvemmin, kohta kohdalta. Nostan tähän nyt itseäni eniten puhutelleita kohtia vähän perusteellisemmin, muut ohitan kevyemmin...

Kymmenen syytä tehdä bokashia

1. Liha ja maito ovat ok

Tässä kohdassa Footer lähinnä mainitsee ongelmia ja vaikeuksia, jotka on voitettava perinteisessä kompostoinnissa, jos aikoo saada liha- ja maitotuotteet kompostoitumaan ilman mahdollisia sivuvaikutuksia (tuhoeläimiä ja hajuja).  Bokashissa näitä ongelmia ei ole. Kaikki keittiön biojäte käy.

2. Hiilen ja typen suhde

Footer puhuu ongelmasta nimeltä 'mixing greens and browns' - ja nyt lasittuivat silmät (minullakin). Täysin ummikkona en edes tajunnut mitä tarkoitetaan - ja kun tajusin, niin oivalsin myös yhden syyn siihen miksi omat kompostointiyritelmäni pihan perällä ovat niin useasti menneet mönkään 8syitä on varmasti useampia). Tässä puhuttiin siis siitä, että normikompostissa pitää olla tarkkana, etteä hiilen ja typen suhdeluku on noin 30:1. Ja tämä on useimpien vaikea toteutta, ei sellaisia jaksa miettiä... No bokashissa ei tarvitse miettiä. Kaikki keittiön biojäte käy.

3. ja 4. Ei tuholaisongelmia eikä mädäntynyttä hajua

Koska kaikki keittiön biojäte käy bokashiin, voisi ajatella että hajuhaitat ovat suuret. Mutta avainsanoina on hapeton ja tiivis tila - astia jossa fermentointi tapahtuu. Se ei päästä tuholaisia sisään eikä hajuja sisään ulos. Fermentoitumisprosessi myös tukahduttaa mätänemisprosessin ja sen myötä eltaantuneen hajun (siis vau - mitä uusia sanoja opinkaan! Putrefaction ja rancid odours!!). Onnistuneen fermentoimusprosessin haju on hapan, etikkainen, ennemmin miellyttävä kuin ällöttävä. (Mutta voimakas se kyllä voi olla (note from self) - mutta se haju pysyy siellä ämpärissä ja tämä puolestaan mahdollistaa, että bokashiämpärin voi säilyttää ihan siinä keittiön keskiössä).

Lisäksi Footer listaa, että bokashirouhe (mikrobikantoineen) vaikuttaa vähentävästi mätänemiseen, patogeenisiin eli tauteja-aiheuttaviin sekä metaania-tuottaviin mikrobeihin ja kasvihuonekaasujen syntyyn.

5. Vähän, jos yhtään, kasvihuonekaasuja

Tässä kappaleessa Footer syventyy normikompostin 'pieneen likaiseen salaisuuteen' tarkoittaen tavallisen kompostin tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. Ja pitkien perustelujen jälkeen toteaa, että onhan se PALJON parempi sitoa hiili takaisin maaperään kuin vapauttaa se ilmakehään.

Varsinkin huonosti hoidettu normikomposti saa Footerilta tuomion... hyvällä hoidolla senkin päästöt saa vähemmäksi.

Bokashi-komposti fermentoituu hapettomassa tilassa ja siellä on alhainen pH, jolloin kasvihuonekaasuja syntyy 'dramaattisesti' vähemmän. Metaania tuottavat mikrobit eivät selviä niin happamassa ympäristössä.

Sen, että bokashi ei tuota kaasuja voi havaita ihan itse paljaalla silmälläkin. Tiiviisti suljettu bokashiämpäri ei pullistele kahden viikon fermentoitumiskautensa aikana....

6. Ei ravinteiden menetystä - kaikki päätyy sinne minne haluat: maahan

Bokashin etuna voidaan pitää myös sitä, että koska se on suljetussa tilassa tapahtuva prosessi - mitään hyvää ja hyödyllistä ei karkaa ilmoille eikä valu maahan, vaan kaikki hyvä saadaan hyötykäyttöön. Typpi ei katoa ammoniaksiksi(?? en ihan tajua tätä typen kiertokulkua), hiili  ei hapetu hiilidioksidiksi. Mutta kaikki aminohapot, vitamiinit, entsyymit ja ravinteet, jotka ovat vapautuneet tai kehittyneet fermentoinnin aikana - säilyvät juuri siinä missä ovatkin (bokashi-ämpäri) ja menevät juurikin sinne minne itse ne fyysisesti kärräät.

Footer korostaa, että koska bokashi ei tuota hoiilidioksidia (CO2), sen kaikki hiili päätyy (siis palaa) takaisin maahan (eikä pala). Hänen mukaansa tämä parantaa maan rakennetta enemmän kuin perinteinen komposti, josta on hävinnyt prosessin aikana iso osa alkuperäisä hiiltä.

Footer viittaa vielä siihen, että suljetussa järjestelmässä, kuten bokashissa, on se etu, että kosteus ei haihdu, eikä kompostia tarvitse kastella, jotta prosessi pysyisi käynnissä.

7. Lopputuote on täynnä hyödyllisiä mikrobeja

Bokashiprosessissa käytetyt mikrobit ovat toimintakykyisiä sen eri vaiheissa. Biojätteen (orgaanisen aineen) fermentoinnin lisäksi mikrobit näyttävät arvonsa silloin kun pääsevät maan kanssa kosketuksiin. 

Bokashirouheen kolme pääjehua ovat maitohappobakteerit, hiivat ja nyt Footer kutsuukin näitä kolmansia eri nimellä kuin useimmat aiemmin tutkimani lähteet: Purppurabakteerit (Purple non-sulfur bacteria) - mutta ilmeisemmin siis tarkotetaan samoja, ns. fotosynteesi-bakteereita. Näiden kolmen kykynä on mm. a) hajoittaa haitallisia kemikaaleja ja jätteitä ja b) luoda bio-aktiivisia aineita ja hyödyllisiä entsyymejä. 

Sitten Footer esittelee tässä yhteydessä Prof. Teruo Higan mikrobiryhmän 'valitsijana' ja mainitsee, että EM-1 on yleisin kantaliuos bokashirouheelle.

Huh! Tässä kappaleessa sitä tuntuu että kemiallisista prosesseista puhutaan hiukan liiankin suoraviivaisesti... onneksi kirjassa on myöhemmin luku 'Science' (Tiede), jossa varmaan perustellaan paremmin. Mutta toivottavasti niin, että tällainen tavallinen tallaajakin tajuaa.  Footer toteaa monessa kohdassa, että enemmän tieteellistä tutkimusta koko prosessista tarvittaisiin. Siitä olen kyllä samaa mieltä.

Mitä bokashiämpärissä tapahtuu?

Mutta nyt tullaan kiinnostavaan kohtaan. Mitä siinä bokashiprosessissa oikein tapahtuu??? Näin tän nyt Footerin kertomasta hahmotan: 

• Kun saatat bokashirouheen ja ruuanjätteen yhteen, sinä tarjoat siis mikrobeille ruokaa.
• Mikrobit alkavat käyttää eli  'syödä' biojätteissä olevaa sokeria ravinnokseen, lisääntyä voimakkaasti ja samalla fermentoida (hapattaa) jätemassaa. 
• Sitten osa mikrobeista alkaa käyttää toisten mikrobien toiminnasta syntynyttä jätettä omaksi ravinnokseen. (Antavat ja ottavat toisiltaan).
• Fermentointi lisää huomattavasti mikrobien määrää.
• Kahden viikon fermentoinnin kuluttua, mikrobien toiminta on edelleen täydessä käynnissä.
• Kun siirrät käyneen bokashin maahan tai ns. multatehtaaseen, niin mikrobit joutuvat uuteen tilanteeseen.
• Osa näistä mikrobeistä selviää ja alkaa lisääntyä mullassa. 
• Siellä niillä on hyödyllisiä vaikutuksia: ne parantavat maan laatua hajoittamalla jätettä ja tukahduttamalla patogeenejä.

8. Skaalaus: voit fermentoida pienesti tai isosti

Bokashi-kompostointia voi samalla vaivalla tehdä joko yksi tai kymmenen tuhatta kiloa. Kompostin koko ei ole mikään juttu, iso määrä fermentoituu siinä missä pienikin. Footer muistuttaa, että perinteinen komposti tarvitsee toimiakseen noin kuution massaa pienimmillään.  

Kunhan kaksi asiaa toteutuu, niin bokashia voi tehdä missä määrässä tahansa. 1) Ylimääräinen neste pitää pystyä valuttamaan ulos systeemistä ja 2) hapeton tila pitää pystyä säilyttämään koko prosessin ajan (ennen kun siirrytään multavaiheeseen).

Bokashia voi siis tehdä keittiön nurkassa kuin isossa tankissa jossain maataloudessa. Pieniin tiloihin bokashi on kuitenkin loistava kompostointiratkaisu.

9. Ei tarvi kääntää eikä kastella

Footer kertoo laveasti perinteisen kompostin hoidosta... kiinnostavaa! En ollut tullut ajatelleeksikaan kuinka paljon sieltä oikein karkaa kaikkea maaperään ja ilmaan.  Ja jos sen hyvin hoitaa, niin kuinka paljon työtä se vaatii. (Onko totta???)

Bokashia ei käännetä eikä ilmata. Kun bokashiastia (oli se ämpäri tai tynnyri) on täysi, se suljetaan todella tiiviisti. Sitten odotetaan ja tehdään jotain ihan muuta... mitä nyt ihmiset tekee, sanoisin minä. Jotta fermentointi mahdollisimman hapettomassa tilassa onnistuu, niin pakettia ei availla eikä kaivella. 

Bokashia ei tarvitse myöskään kastella. Biojätteessä on keskimäärin 30% kosteutta ja se riittää pitämään massan kosteana koko prosessin ajan. Bokashineste, mikä valutetaan pois astiasta ei vaikuta kompostin kosteuteen merkittävästi. (Mutta neste ei myöskään ravitse kompostin alla olevaa maata - vaan voit viedä nestteen lannoitteeksi sinne minne haluat)

10. Bokashi-kompostointi on nopeaa

Bokashimenetelmällä kompostoidessa voit 30 päivässä tehdä biojätteestäsi multaa, johon voit istuttaa jotain. Ja suurin osa ajasta on odottamista. Bokashi vaatii oikeastaan kovin vähän työtä...

Bokashin time-line

Bokashi-kompostoinnin kierto on nopeaa - keittiön jätteestä fermentointiin ja siitä suoraan maahan kuukaudessa. Se aikajana on lyhyt kompostoinnin maailmassa. Määrien ei tarvitse olla suuria, mutta kuten sanottua, suuretkaan määrät eivät ole ongelma. 

Voit aloittaa heti keräämällä talteen sen biojätteen mitä syntyy ja lisäämällä siihen bokashirouhetta. Kun ensimmäinen pönttö on fermentoitumisvaiheessa - senkun aloitat seuraavan.

Footer muistuttaa, että hänestä kotitalouksille, joissa orgaanista jätettä tuotetaan vain keittiöhommissa - bokashi on järkevin biojätteen kierrätysratkaisu.

Yhteenveto

Footerin päätelmät

• Bokashi vaatii vähemmän työtä kuin perinteinen kompostointi, on helpompaa ja usein käytännöllisempi tapa kierrättää keittiön biojäte.
• Bokashi täyttää markkinaraon: se poistaa monet niistä syistä miksi ihmiset eivät kompostoi keittiöjätettä
• Bokashin tulos on ennustettavampi kuin perinteisessä kompostoinnissa ja se on nopeampi tapa kierrättä biojäte.
• Bokashikompostointia varten on hankittava (tai tehtävä itse) oikea mikrobikanta, mutta siitä saa kaiken hyödyn ja mikrobit todellakin vaikuttavat siellä missä tahdot.
• Prosessi tuottaa ravintoaineista ja  mikrobeista rikkaan bokashin ('bokashi pre-compost'), joka maatuu nopeasti.
• Bokashi sisältää mikro-orgasmeja jotka voivat tukahduttaa patogeeneja ja sairauksia maaperässä.
• Se myös parantaa maan rakennetta ja lisää sen kykyä sitoa vettä..
• Ja tärkeintä: se antaa ekotietoiselle ihmiselle uuden työkalun keittiöjätteen kierrättämiseen ympäristöystävällisesti.

Tässäpä tämä lyhennetysti. Footer lähestyy bokashia selkeästi. Kuten hän ja minäkin olen jo ehtinyt havaita - selkeää informaatiota aiheesta ei ole liiemmin tarjolla. Kiinnostuksella luen kirjaa eteenpäin! 

PS. Jos jollakulla on ehdottaa korjauksia kieliasuun tai termeihin, niin otan ehdotukset mielellään vastaan :)

EDIT:

Heti tulikin viestiä, että onpa kirjassa paljon väärää tietoa normikompostoinnista. Niinpä - minähän en tajua normikompostoinnista mitään. Joskus se salamyhkäisesti toimii ja joskus ei.

Mutta en oikein itsekään tajunnut mitä Footer pitää normikompostointina. Tunkiota pihan perällä? Ehkä kuitenkin lämpökompostointia? No, esipuheesta ainakin selvisi, että vaikka koko kompostointi on aika vähäistä koko ameriikan maassa, niin antaa Footer arvoa muillekin kompostointimenetelmille...ainakin esipuheessa :)

'Heti kun päätin kirjoittaa tämän kirjan, halusin olla varma etten ylistä bokashi kompostoinnin hyveitä muiden kompostointimenetelmien kustannuksella. On varmasti tilanteita jolloin vermicomposting (matokomposti), perinteinen lämpökompostointi ja windrow composting (aumakomposti) ovat sopivia tai välttämättömiä jos haluamme pitää orgaanisen jätteen poissa kaatopaikoilta.

Muut bokashi-kompostointia sivuavat tai käsittelevät jutut löydät täältä.

* Kirjassa käytetään termiä inoculation, joka on rokottamista, mutta mikrobiologiassa (jota tämä kai siis ennemmin on) 'The introduction of a microorganism into a culture medium.' eli mikrorgasmin käyttöönottaminen elatusaineessa. Olisiko hyvä suomenkielinen termi tähän tuo ymppäys?? Wikipedia valistaa näin:  Ymppäys, mikrobiologiassa halutun bakteeri- tai sieniviljelmän lisääminen elintarvikkeisiin tai muihin mikrobiologisiin sovelluksiin, esimerkiksi tiettyjen maitohappobakteereiden käyttämistä jogurtin valmistukseen....Vai osaako joku antaa paremman termin tähän käyttöön?