Bokahontas seikkailee 1




Olin juuri lähdössä pitämään esittelyä bokashista, kun kylässä pyörähtänyt ystäväni tokaisi: Olet sinäkin yksi Bokahontas!  Voi! Ihanaa! Mutta se Bokahontas en ole minä, vaan tää mun bokaämpärini, jonka kanssa ollaan koettu kuulkaa muutakin kuin mikrobien ihmeellistä elämää keittiön nurkassa!

Otteita Bokahontaksen matkapäiväkirjasta:


Lähdettiin reissuun!
Junassa oli siis tosi jännää. 
En kyllä voinut luonnolleni mitään, 
mutta jotenkin mä heti huomasin aina väärissä paikoissa olevat biojätteet...
Kyllä, tuo keltainen tuolla on banaaninkuori!


Jossain vaiheessa mä vasta tajusin,
 että maailmassa on jotain tosi isojakin juttuja...


Koitin virittää keskustelua uusien tuttavuuksien kanssa, 
aina kun sellaisia vähän tutumman näköisiä vastaan tuli. 
Ette kyllä arvaa, mutta näillä ei ollut mitään käsitystä maailman pelastumisesta! 


 Tää kaunis leidi oli kyllä hurmaava tuttavuus. 
Ihana hattu! ...Mut jonain päivänä sekin päätyy mulle ;)


Kaikenlaista ohjelmaa oli haalittu tähänkin päivään. 
Tämä tyyppi vaan kävi kuumana ja sylki ulos kamaa! 
En ihan käsittänyt mitä tossa seminaarissa tehtiin, 
mutta tärkeetä se oli, kuulemma.


Siirryin turvallisemmille vesille vilvoittelemaan. 
Tää tyyppi puhui jänniä juttuja.


Illalla me lädettiin viettämään kultturellia laatuaikaa ihan kahdestaan... 
Sanotaanhan sitä että monenlaiset olennot nauttivat musiikista... Illan esityksiä kuunnellessa tuli mieleen, että mikrobien ja musiikin välistä suhdetta vois tutkia tarkemmin.

 

Vähän jänskätti kyllä olla poissa kotoa, 
ihan vieraassa paikassa yötä.
Mutta huonepalvelu on kyllä mainio keksintö!


Kaikenlaisilla kulkupeleillä piti taas matkata...


Hienosti niissä oli kyllä merkityt paikat meille, 
joilla on arvokas lasti kannettavanaan.


Here we go! 
En oo messuilla ennen ollutkaan!


Olipa siellä hirveesti porukkaa! 
Meinas mennä pönttö ihan sekaisin!!!


No onneksi löydettiin tuttuja! 
Näitten pyttyjen kanssa riitti kuulkaa juttua vaikka kuinka! 
Ja oli Viidakotohtorin Lindaakin ihan mukava nähdä!
Ja kaikki uudet ja vanhat tutut –  
mä oon ihan täpinöissä, oli NIIN siistii nähdä kaikki!
Varsinkin kaikki ne lapset,  jotka vilkutti mulle!


Oli siinä kuulkaa kavereille kertomista, kun kotio päästiin! 
Yhdessä sitte Bokadooran kanssa päädyttiin kumminkin miettimään 
oikeasti tärkeitä asioita, kuten esmes, 
että milläs aikataululla tuo meloni on pönttöön tulossa...


...to be continued...

Kommentit