Positiivisuushaaste

Olen liikuttunut. Tuo siunattu sosiaalinen media muistuttaa ystävistä joita ei muuten näe. Nyt parikin on haastanut ns. positiivisuushaasteeseen. Haha. Just nyt! Kun ei oikein mieli hymylle taivu! Mutta kiitos haasteesta -

Mää teille positiivisuudet näytän!

Siis minähän olen varsinainen B+ (be positive) tyyppi. Vuosien mittaan olen saanut kuulla olevani jopa yltiöpositiivinen, minkä olen ottanut kehuna, vaikka tietty se on saatettu heitettää kettuiluna. Sain joskus lahjaksi ihanan sarjakuvastripin, jossa henkilö koittaa valita kauneinta omenaa korista... kun kaikki ovat niin kauniita! Se on hiutunut työhuoneeni seinällä jo vuosia, ihan sellaisenaan. Lienee vieläkin siellä?

Positiivi eli perusaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste. Se ei esitä vertailua vaan ilmaisee, että käsiteltävänä oleva ominaisuus ilmenee sellaisenaan.

Positiivinen ihminen hyväksyy asiat sellaisenaan. Vallitseva asiantila on aina hyvä, tai ainakin siitä on löydettävissä hyvää. Valittaja on varmaankin sitten komparatiivi. Positiivista elämänasennetta voi opiskella - ainakin niin väitetään. Vaikka maailmankuva olisi millainen, luonnetyyppi millainen, niin positiivisuutta voivat harjoittaa kaikki. Jollei se ole syntymälahja, niin sen voi vapaasti valita omaksi ominaisuudekseen ja päättää olla sellainen. Positiivinen. Vaikka hampaat irvessä. Tosin helpommin se onnistuu jos vääntää suupieliä ylöspäin.

Satunnaissa itsetutkiskelutuokioissa ihmettelen kuitenkin aina läsnäolevaa negatiivisuutta. Hyvistä päätöksistä huolimatta suttuinen sarkasmi ja ontuva ironia ei aina osu itseen. Lähipiiriä roastataan välillä säälittä. Sori. Siis oikeesti.

Aina avulias Wikipedia valottaa asiaa näin:

Positiivi on kuvan, esimerkiksi valokuvan tai elokuvan valmistuksessa tehtävä valmiskappale, jossa valoisuus ja myös värit ovat lopullisessa muodossaan. 

Positiivin valmistamiseksi käytetään useissa menetelmissä negatiivia. 

Negatiivi on kuvan, esimerkiksi valokuvan tai elokuvan valmistuksessa tehtävä raakakappale, jossa valoisuus ja usein myös värit ovat päinvastaiset kuin valmiissa kuvassa eli positiivissa.

Olen ihmetellyt kuinka mediassa positiivisia ihmisiä  ja positiivisuutta painetaan alas. Jos yleisesti kaikilla on tylsää, niin onko joidenkin pakko tulla siihen ärsyttämään ja näkemään joku positiivinenkin puoli asiassa?! Tässä ihan vähän aikaa sitten luin jostain kuinka juuri postiiviset ihmiset ovat niitä, jotka pimittävät pisimpään työuupumustaan ja muutenkin ohittavat kaikki epäkohdat kevytmielisesti. Että oikeastaam positiivisuus on juurikin se varoitusmerkki siitä, että kohta tuollakin tyypillä naksahtaa ja kunnolla.
Just joo. Tässähän ihan syyllistyy.

Onneksi sitten juurikin eilen oli Hesarissa Duudsonien Jukka Hildenin haastattelu, jossa hän totesi:

Ihailen iloisia ja positiivisia ihmisiä. Vaatii ahkeruutta löytää asioista jotain hyvää ja positiivista sanottavaa, niin moni vain valittaa nykyään.

Eli tässä ahkeruuden hengessä koitan nyt listata tämän hetken positiivisia asioita - negatiivin kautta luonnollisestikin. Tosin tämä taitaa kääntyä kiitollisuusluetteloksi. Positiivista on...

1. Se, että puolen vuoden pakollinen downsiftaaminen on johdattanut ihanaan pitkäkestoiseen ja rauhalliseen kodikkaan perhe-elämän kokemukseen, jota en olisi mitenkään muuten voinut saada.
2. Se, että asun tulevankin sote-alueen keskeisen terveydenhuoltoyksikön vieressä, että olen voinut luottaa siihen, että julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointiyhteiskunta pitää minusta huolta ilman lahjuksia ja vilppiä - jonoista, sekaannuksista, paperisodasta jne. huolimatta.
3. Se, että osaan arvostaa paljon entistä paremmin ystävän ja sukulaisen soittoa, postikorttia, tekstaria, mese-viestiä tai varsinkin piipahtamista!  Kiitos ystävyyden lahjasta!
4. Se, että rakas kätevä mieheni, kutsui juuri kahville. On se hienoo, että on mies talossa, joka osaa keittää kunnon kahvia ja joka imuroi (vaikka siinä taidossa olisi hiomisen varaa - mutta enpäs valita!) ja kaippa se rakastaakin, vaikkei sitä sanoilla sano. 

Kätevä mies kävi puolestani  (rakkaudentekona)
kirjastoautolla ja toi yllätyslastin.
Joku näistä voi olla ihan positiivinenkin yllätys.

Ehdottoman positiivista elämässä on kyllä vääntyvä ja kääntyvä suomenkieli, sanaleikit ja rehellisesti huono ja särmikäs huumori.

Sitä vaan mietin vielä, että onkohan Jarlan Pertti laittanut Rivo-Riittaa näyttämään positiivisuuttansa jossakin stripissään...? 

Kiitos siis positiivisuushaasteesta, ihan oikeasti.

Nyt jo hymyilyttää.