Kukka joka näyttää ihan rehellisesti kukalta. Sellaiselta kuin lapsena piirrettiin, ja piirrettäisiin vieläkin, jos nyt ylipäätään piirreltäisiin kukkia. Puhelinpöydän muistioon...
Nämä kaunokaiset esikasvatettiin sisällä, kasvoivat isoissa ruukuissa suojaisalla pihalla. Saivat varmaan liikaa lannoitetta, kun vartta kasvoi lähemmäs kaksi metriä, ennen kuin alkoi edes ajatella kukkimista. Note to self: ensi keväänä vielä aikaisemmin esikasvatukseen!! Jo maaliskuussa! Nyt meinaa kylmät yöt viedä valtavan määrän nuppuja...
Kosmoksessa koko elämän vaiheet,
Nyt siteeraisin Lasihelmipelin runoa... sitä jonka voi tiivistää: nouse ja lähde.
Tässä kuitenkin ylistyksenä kuvia.
Kiitos kesästä kanssasi, kosmoskukka!
Vaiheet
Iloiten lähde, nurkumatta katko
siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään,
se meitä suojaa.
Lävitse, ohi, eteenpäin. Ei mikään
saa sydämelle tulla kotimaaksi.
Maailmanhenki meidät siivittävä
ei siedä kahleita,
se avartaa ja kantaa
asteittain ylemmäs - ja pois,
kun uhkaa
tutuksi käynyt piiri turtumuksin.
Vain sillä ken on vapaa,
valmis lähtöön,
on voimaa murtaa
tottumuksen kahleet,
ja kuolinhetkelläkin vielä kerran
tajuta nuorin silmin
uudet etäisyydet.
Elämän kutsu loputon on meissä...
Siis tyynny, sydän,
hyvästele, lähde!
Herman Hesse, Lasihelmipeli
Kommentit
Lähetä kommentti
Mitä ajattelit tästä?