Domestic goddess, part 2: Apple roses

Niin ihmeellinen on tämä sosiaalinen media. Unettoman yön ystävä, oikeastaan unen vihollinen... mutta ei mennä nyt siihen! Viime yön mediavirrassa, kaiken kansalaisaktivismin harrastamisen keskellä, tuli vastaan viehättävä video...

Tänään oli siis päästävä tuumasta toimeen. Nämä omenaruusuut ovat selvästi kotitalousjumalattaren repertuaariin kuuluva tarjoomus. Siis ihan mun juttu.

Onneksi lapseni kummisetä Oula saapui paikalle parahiksi ja apumieheksi hommaan. Kotitalousjumalatar toimii aina paremmin kun on käskassara apuna.

Ensin katsoimme alkuperäisen videon... useampaankin kertaan, jotta ohje olisi kirkkaana mielessä. Ja se oli.

Ja niin se tapahtui - ihan niinko videos - aikaa tosin meni hiukan enemmän kuin videon 2 minuuttia 40 sekuntia. Mutta siitä ei kannata huolestua. Poikani tiesi kertoa, että videota oli nopeutettu... haha - hymiö sopisi tähän. 

Ja niinkuin aina, eihän ne muitten ohjeet nyt ihan ilman tuunaamista istu tähän keittiöön.  Vaikka ohje kyllä oli niin simmpeli että! (...mekin suoriuduttiin siitä mainiosti heti ensi yrittämällä.)

Ihana herkkuruusu!

Kahteentoista omenaruusuun tarvitaan
(koska muffinsipellissä on 12 koloa...)

• n. 4 omenaa
• sitruuna
• tavallista kaupan voitaikinaa, jota myydään levyttäin. 4-6 levyä... vähän riippuu, vois kokeilla kaulita taikinan niin ohueksi, että yhdestä levystä sais kolme ruusua... (täytyy kokeilla ens kerralla... siis 6 levyllä  onnistuu varmasti).
• paistonkestävää aprikoosihilloa
• kanelia, tomusokeria

Muutokset ja huomiot ohjeeseen:

• Siis kolme minuuttia mikrossa??? Mun omenan siivut eivät pehmenneet siinä ajassa yhtään. Paska mikro. Tai Oulalla oli liian ronski ote siivuttamisessa. Kahdeksassa minuutissa tuli ihan hyvät ja pehmeät palaset. Mutta mitä iloa enää tässä vaiheessa olisi ollut luomuomenoista???Onneks kätevä mies oli ostanut taattua Red Delicious -merkkistä tuontitavaraa. Ei menny miksikään reilummassakaan mikrotuksessa.
  Yhtä hyvin omenansiivut olisi voinut muuten kiehauttaa siinä sitruunavedessä. Turhaa vouhotusta mikron kanssa.
• Kannattaa noudattaa ohjetta ja valuttaa omenanpalaset, niinkuin videossa tehdään.
  Voisi selvitä ilman että sormet palaa. (Note to self)
• Valmiita voitaikinalevyjä kaulittiin pidemmiksi ja leveämmiksi ja leikattiin pitkittäin kahtia. (Ens kerralla voisin kokeilla kaulia vielä ohuemmaksi ja jakaa kolmeen osaan. Mutta oli minusta hyvä siis näinkin.) 
• Paistonkestävä aprikoosimarmelaadi toimi hyvin Mikrotin kyllä ekan satsin (koska ohjeessa määrättiin), mut toimi ihan hyvin ilman mitään mikrotuksiakin.
• Ruusun rullauksessa saa olla aika näppärät näpit. Ja pelti kannattaa pitää jossain ihan lähellä. (Note to self)
  
  
• Muffinsipelti ei ollut silikonia kuten ohjevideossa vaan peltinen... vuokaspray on suurin kotitalousjumalattaren salaisuuksista!
• Ei kannata tehdä samalla pellillä kaurapaistoksia samanaikaisesti (Note to self (tai sen ohjetta pitää hiukan tuunata). Ei kannata myöskään hermostua. Ne voi louhia irti vuoasta seuraavana päivänä...
• 375 farenhaittia on noin 175 celciusastetta. Tai oikeasti hiukka enemmän... hyvä tuli näinkin, paistoaika noin 40 min.
• Näitä vois tehdä liukuhihnatyönä vaikka kuinka... jotenkin näen jo jotkut talkoot jossa näitä väännetään johonkin koulun tapahtumaan... (Note to self: pidä suusi kiinni seuraavassa vanhempainillassa!)
• Idea: Kokeile itsetehtyä nypittyä voitaikinaa... tai mitä turhia. Turha mun on esittää enemmän eko-bio-luomua kuin olen. (NTS)

Muffinsipelti on ehdoton!

Hyvin kelpasi!

Joku irvileuka voisi sanoa, että tossahan yhdistyy kaikki suosikkini: apple ja ruusut....

Talossa vieraillut nuori bloggari Niko maistoi ja mielistyi... nyt odotan vaan että hänen versionsa ilmaantuu pian tänne nettiavaruuteen!

Lopuksi uusi versio vanhasta Wendy Housen hittilorusta, jonka tahdissa voi sulatella ähkyä, jälleen kerran..

Apple apple roses, pocket full of posies, atishoo, atishoo, we all fall down...